Search results for "opetuksen kehittäminen"

Kuka pelkää ruotsinopetusta? Täydennyskoulutus tukee ruotsin oppimista ja opetusta alakoulussa

2017

Ruotsin kielen opetus siirtyi alkamaan 6. luokalta uuden perusopetuksen opetussuunnitelman myötä. Keskustelua ovat aiheuttaneet esimerkiksi tuntijako, opettajien kielitaito ja ruotsin opetuksen pedagogiikka alakoulussa. Artikkelissa käsitellään Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPAn järjestämää opettajien täydennyskoulutusta, jossa pyrittiin parantamaan ruotsia opettavien aineenhallintaa ja pedagogista osaamista. Tulokset olivat positiivisia, ja täydennyskoulutukselle on selkeästi tilausta jatkossakin. nonPeerReviewed

Työsuojelun opetuksen kehittäminen kaupan ja hallinnon alan ammatillisessa koulutuksessa

1997

Kuntatason kielikoulutusta kehittämässä

2020

Artikkelini perustuu 3.10.2020 tarkastetun väitöskirjani lectio praecursoriaan. Tutkimuksessa tarkastellaan kielenopettajan mahdollisuuksia vaikuttaa monin tavoin kielikoulutuspoliittiseen päätöksentekoon eri toimintaympäristöissä. Tutkimuksen viitekehyksenä toimii ekologinen systeemiteoria. nonPeerReviewed

Tulevien ruotsinopettajien näkemyksiä opettajan asiantuntijuudesta

2020

Artikkelissa käsitellään kieltenopettajiksi valmistuvien ruotsin kielen yliopisto-opiskelijoiden näkemyksiä siitä, mistä ruotsinopettajan asiantuntijuus muodostuu. Aineisto koostuu ruotsinkielisistä kirjoitelmista, joista on sisällönanalyysin keinoin etsitty aineenopettajuuteen liittyviä teemoja. Näitä on sitten verrattu Richardsin (2010) esittämiin aineenopettajan asiantuntijuuden ulottuvuuksiin. Kirjoituksissaan opettajaopiskelijat korostavat erityisesti kulttuurisen osaamisen merkitystä, oppilaiden motivointia ja oppijalähtöisyyttä. He toivovat voivansa vaikuttaa asenteisiin oman innostuksensa kautta, mutta ovat samalla hieman huolissaan omasta auktoriteettiasemastaan. Lisäksi he pohtiva…

Mikä puuttuu opetuksen kehittämistyöstä?

2017

Muuttuva maailma, erilaisia oppijoita - millainen oppimisympäristö?

2012

Muuto on ajankohtainen puheenaihe monilla areenoilla. Eikä ihme, sillä yhteiskuntamme on merkittävällä tavalla monikielisempi, monikulttuurisempi ja monimediaisempi kuin koskaan aikaisemmin. Oppilasaines on entistä heterogeenisempää, mikä luo tarpeen erilaisille oppijanpoluille. Koulun ja oppijoiden vapaa-ajan teksti-­ ja mediamaailmojen eriytyminen toisistaan haastaa kielikouluttajat pohtimaan oppimisen sisältöjä, toimintatapoja ja -­ympäristöjä uudelleen. Kielenoppimiseen ja -­opetukseen tarvitaan myös uudenlaista jatkumoajattelua (ks. Aalto et al. tässä julkaisussa), jotta kielikoulutuksen eri vaiheet niveltyisivät mielekkääksi kokonaisuudeksi. Fokusta on aika siirtää sisällöistä oppimis…